Omat kokeilut ja kokemukset sosiaalisessa mediassa

Avoin.org

<< Sisällysluetteloon

Sisällysluettelo 1 Omat kokeilut ja kokemukset sosiaalisessa mediassa 1.1 Wikiopetuskokeilut 1.2 Jaikun kulta-aika 1.3 Tutkimusparvi 1.4 Wikiopisto

Omat kokeilut ja kokemukset sosiaalisessa mediassa

Wikiopetuskokeilut

Vuonna 2005 aloitin muutaman työkollegani kanssa avoimen wikin käytön kokeilun opetuksen apuvälineenä. Itselleni nämä wikiopetuskokeilut olivat ensimmäinen todellinen wikin käyttökokemus. Olin tehnyt jotain pieniä editointeja Wikipediassa, mutten ollut siellä lainkaan aktiivinen, joten ymmärrykseni wikissä toimimisesta oli varsin epämääräinen. Asensimme pienen opiskelijaryhmän kanssa wikin koulun palvelimelle ja tällä alustalla toteutimme lukuvuoden 2005–2006 erityyppisiä kurssikokeiluja. Wikialustan asentaminen ja muokkaaminen itsellemme sopivaksi antoi teknistä ymmärrystä wikiympäristöistä.

Pienistä wikiopetuskokeiluistamme sain kokemusta avoimien ympäristöjen toimintalogiikasta ja uusia ideoita siitä, kuinka wikiä voisi käyttää monipuolisemmin koulutoiminnan apuvälineenä. Niiden avulla aloin ymmärtämään paremmin wikitoiminnan organisointiin liittyvää problematiikkaa. Vaikka kokemukset olivat positiivisia ja rohkaisevia, ensimmäisten kurssien jälkeen wikialusta jäi vähemmälle käytölle ja kun suomenkielinen Wikiopisto (http://fi.wikiversity.org) aloitti toimintansa tammikuussa 2008, oma wikimme poistettiin käytöstä kokonaan. Jälkikäteen ajateltuna oman opetuswikimme ongelmaksi koitui liian pieni käyttäjämäärä. Koska käytimme wikiä vain omilla kursseillamme muutaman kerran vuodessa, siihen ei päässyt syntymään oikein minkäänlaista yhteisöä. Erityisesti opettajia tai kurssinvetäjiä, jotka olisivat ideoineet ja kehitelleet toimintatapoja eteenpäin, olisi tarvittu enemmän.

Jaikun kulta-aika

Keväällä 2007 aloimme kokeilla työkollegoitteni Markus Norrenan ja Jussi Linkolan kanssa suomalaista Jaiku-palvelua (http://jaiku.com). Palvelua markkinoitiin mikroblogina ja välineenä, jolla ihmiset pystyivät viestittämään läheisilleen omia arkipäiväisiä tekemisiään. Palvelusta löytyi myös muutamia muita ystäviä ja käytimme palvelua suurin piirtein niin kuin sitä oltiin kehittäjien toimesta ilmeisesti ajateltukin käytettävän: kerroimme lähtevämme syömään, kahville ja kotiin tai mitä milloinkin. Kesäloman jälkeen käsitin, että Jaikuun oli syntynyt uudenlainen pohjavire. Ihmiset olivat alkaneet käyttää sitä moniulotteisempana keskustelualustana, omien pohdintojensa sosiaalisena rikastamisvälineenä ja erilaisten tapahtumien raportointivälineenä. Jaikusta myös tuntui löytyvän suuri määrä sosiaalisesta mediasta kiinnostuneita ihmisiä.

Syksyllä 2007 osallistuinkin aktiivisesti Jaikun keskusteluihin ja palveluun muodostui asiantunteva ja aktiivinen sosiaalisesta mediasta kiinnostuneiden ihmisten yhteisö, jossa tuntui päivittäin tapahtuvan kiinnostavia ja innostavia asioita. Omista wikikokeiluistamme lähtien avoimen toimintamallien kokeilut olivat alkaneet kiinnostaa minua ja Jaikussa avoin keskustelukulttuuri kukoisti. Kuka tahansa minun kontaktieni kontakteista (ja oikeastaan kuka tahansa) saattoi osallistua aloittamaani keskusteluun. Tätä kautta uusiin ihmisiin tutustumalla saatoin aloittaa heidän keskustelujensa seuraamisen ja näin Jaikun sisällä syntyi parvimainen rakenne, jossa tuttuja naamoja (tai pikemminkin käyttäjäikoneita) tupsahteli eri keskusteluihin. Jaikun keskustelut olivat samaan aikaan asiallisia ja rentoja. Yksittäisen keskustelun sisällä tunnelma saattoi vaihdella tiukasta väittelystä humoristiseen kieliakrobatiaan.

Kuva X: Jaiku-keskustelu, jossa ruoditaan Helsingin Sanomien uutista.

Ihmiset myös kehittivät koko ajan uuden tyyppisiä tapoja käyttää Jaikua. Jotkut keksivät aloittaa ns. liverapoilun yliopiston luennoilta ja erilaisista seminaareista. Jo maaliskuussa 2007 Jaikua käytettiin PikseliÄHKY-tapahtuman taustakanavana. PikseliÄHKYn kanava oli ilmeisesti ensimmäinen tai ainakin ensimmäisiä julkisia kanavia koko Jaiku-palvelussa. Käyttäjiä oli tuolloin kuintekin sen verran vähän ja käyttötarkoitus käyttäjillen epämääräinen, että taustakanavan käyttö jäi marginaaliseksi (PikseliÄHKYn taustakanavan sisällöt lyötyvät kokonaisuudessaan täältä: http://www.jaiku.com/channel/pix). Myöhemmin keväällä Jaikua käytettiin tiettävästi ensimmäistä kertaa niin kutsuttuun liveraportointiin Journalismin päivillä 13.-14.4.2007, jossa ainakin Jere Majava ja Suvi Korhonen kirjoittivat tapahtumia paikan päältä Jaikuun (ks. esimerkkiraportti Journalismin päiviltä täältä: http://suviko.jaiku.com/presence/895798). Tätä voidaan ajatella käänteentekevänä tapahtumanä Jaikun suomenkieliselle käyttäjäkunnalle, koska sen jälkeen reaalimaailman ja Jaikun yhteennivominen alkoi tuntua mahdolliselta ja jopa itsestään selvältä toimintamallilta. Kun Suvi Korhonen, Mari Koistinen ja Salla Laaksonen käyttivät Jaikua syksyllä omien yhteisten luentomuistiinpanojensa tekemiseen Mobiili sähköinen yhteiskunta -kurssilla, mielestäni oli selvää, että liveraportointi oltiin käytännössä todistettu monipuoliseksi ja minkä tahansa toiminnan ohessa toimivaksi toimintamalliksi (ks. muistiinpanot ja keskustelut täältä: http://www.jaiku.com/channel/mobiiliyhteiskunta).

Jaikusta tapahtumia seuranneet kommentoivat tapahtumia ja tekivät tarkentavia kysymyksiä. Joissain tapahtumissa kokeiltiin Jaikun keskustelujen heijastamista takaisin seminaaritilaan, jolloin fyysisesti paikalla olevat näkivät, mitä netissä keskusteltiin. Jaikun käyttäjät pyysivät myös apua mitä erilaisimpiin itseään mietityttäviin ongelmiin. Jaikussa saatettiinkin yhdessä pohtia niin teen hauduttamisen niksejä kuin tulevaisuuden demokratian painopistealueita. Jaikun kokeilunhaluista ja rentoa käyttökulttuuria kuvaava ilmiö oli se, että Jaikussa pidettiin Jaiku-pikkujoulut, joissa ihmiset kerääntyivät samalle Jaiku-kanavalle yhdeksi illaksi viettämään "virtuaalipikkujouluja".

Kuva X: Eräs pätkä Jaikupikkujoulujen juhlahumusta.

Olin pohtinut ja suunnitellut Stadiassa toimineen Sosiaalisen median kehittämisareenan avoimen "ohjausryhmän" kokousta pidettäväksi Jaikussa. Sosiaalisen median kehittämisareenan tarkoituksena oli kehittää sosiaalisen median käyttöä, tutkimusta ja suunnitteluosaamista Stadiassa. Syksyn ajan hauduteltuani ajatusta järjestin Jaiku-kokouksen viikon mittaisena 26.-30.11.2007 (ks. kokouksen sisällöt osoitteesta: http://jaiku.com/channels/someka). Keskeisenä ajatuksena oli löytää kehittämisareenalle toiminnan fokus ja erilaisia konkreettisia toimintaideoita.

Kuva X. Sosiaalisen median kehittämisareenan "ohjausryhmän" kokouksen peruslähtökohtien selittäminen osallistuville asiantuntijoille.

Kokous oli itselleni tärkeä kokemus. Ensinnäkin huomasin, että kokouksen aloittaminen ja käynnistäminen jännitti minua kovasti. Tämä johtui toisaalta totaalisesta hypystä tuntemattomaan ja toisaalta siitä, että en voinut olla lainkaan varma osallistuisiko kukaan keskusteluun. Koin myös kokouksen ajoituksen tärkeäksi, sillä Jaikussa oli syksyllä 2007 hyvin aktiivinen kausi ja pelkäsin, että liiallinen muu toiminta voisi vähentää dramaattisesti osallistumista ohjausryhmään. Tämän takia itseasiassa siirsin aloitusaikaa viikolla, koska muuten kokous olisi mahdollisesti peittynyt muuhun Jaiku-toimintaan. Varmistaakseni jonkinlaisen aktiivisuuden lähetin vielä muutamille tärkeäksi katsomilleni Jaikun käyttäjille henkilökohtaisen kutsun sähköpostilla. Tämä tuottikin tulosta ja kokous oli loppujen lopuksi hyvinkin keskusteleva ja se auttoi itseäni fokusoimaan kehittämisareenan toimintaa itseäni ja ohjausryhmäparvea kiinnostavaan suuntaan eli kokouksen aikana syntyi jonkinlainen jaettu näkemys siitä, mitä Sosiaalisen median kehittämisareenan tulisi tulevaisuudessa tehdä. Harmillisesti hyvin alkanut kehittämisareenatoiminta laitettiin Metropolian yhdistymisprosessin aikana jäihin.

Noin kuukausi ennen kehittämisareenan kokousta Google oli ostanut Jaikun. Tämä otettiin aluksi Jaikussa positiivisesti vastaan, koska sen ajateltiin kasvattavan käyttäjäkuntaa ja varmistavan palvelun kehittymisen. Ostamisen yhteydessä kuitenkin palvelu muuttui kutsupohjaiseksi, joten esimerkiksi jouduin kutsumaan ihmisiä käyttäjiksi kehittämisareenan kokoukseen. Yleisesti kuitenkin ajateltiin, että tämä kaikki olisi nopeasti ohi menevä vaihe. Toivo palvelun kehittymisestä kuitenkin hiipui pikkuhiljaa ja syksyllä 2008 ihmiset alkoivat jo etsiä "uutta kotia". Jaiku kaatuili usein eikä sen kehittäminen tuntunut olevan lainkaan Googlen asialistalla. Jaikun suomalainen käyttäjäparvi hajautui kokeilemaan Twitteriä (http://twitter.com) ja muita mikrobloggausalustoja, mutta kaikille mieluista palvelua ei tuntunut oikein löytyvän. Jaikun käyttö ainakin omassa lähiparvessani loppui, kun syksyllä 2008 Google julkaisi Jaikun lähdekoodin ja tietyssä mielessä irtisanoutui kokonaan sen jatkokehityksestä. Tämän jälkeen käyttäjien usko palveluun tuntui loppuvan kokonaan.

Suomalainen Qaiku-palvelu (http://qaiku.com), joka oli suhteellisen suora kopio Jaikusta, alkoi pikkuhiljaa keräämään samoja käyttäjiä ja jossain määrin aktiivinen Jaiku-porukka onkin siirtynyt Qaikuun. Jotkut ihmiset jäivät kuitenkin muutossa kokonaan pois ja osa aiemmin aktiivisista käyttäjistä on muuttunut passiivisemmiksi. Tämä kaikki tuntuu vaikuttaneen siten, että Qaikun käyttökulttuuri ja pohjavire on jossain määrin erilainen kuin Jaikun. Tästä on myös useaan otteeseen keskusteltu Qaikussa. Ihmiset tuntuvat kaipaavan Jaikun kulta-aikaa.

Erään Jaiku-aikaa pohtivan keskustelun alku Qaikussa.

Syksyn 2009 aikana Qaikun käyttö on lisääntynyt ja uusia paluumuuttajia on saapunut Qaikuun. On kuitenkin selvää, että moni asia muuttui muutossa Jaikusta Qaikuun.

Tutkimusparvi

Sosiaalisen median kehittämisareenan Jaiku-kokouksen jälkimainingeissa pohdimme Taideteollisen korkeakoulun tutkijan Petri Kolan kanssa yhteisellä lounaalla, voisiko kehittämisareenan aihealueella toimia jonkinlainen tutkimusryhmä, joka ei olisi riippuvainen mistään organisaatiosta. Kolan aloitteesta asiasta keskusteltiin Jaikussa ja ryhmä "avoimen tieteen" tekemisestä kiinnostuneita ihmisiä osallistui ideointiin. Kola lähetti myös sähköpostia pienemmälle ryhmälle ihmisiä, joiden hän ajatteli olevan kiinnostuneita avoimesta toiminnasta, ja yhteistä tapaamista näiden kanssa alettiin järjestää.

Kuva X. Organisaatiorajat ylittävän tutkimusryhmän olemassaolon pohdintaa (ks. http://jaiku.com/channel/someka/presence/19999694).

Samaan aikaan toisaalla Jaikussa alettiin keskustella VTT:n tutkijan Pirjo Näkin aloitteesta sosiaaliseen mediaan liittyvän rahoitushakemuksen tekemisestä Suomen Akatemialle. Tutkija Kari Hintikka Jyväskylän yliopistosta yhdisti nämä kaksi keskusteluryhmää nopeasti toisiinsa ja syntyi idea Tutkimusparven (http://tutkimus.parvi.fi) perustamisesta.

Kuva X. Keskustelun aloitus, jossa Sosiaalisen median kehittämisareenan ja rahoitushakemuksen polut yhdistyvät ja ajatus Tutkimusparvesta syntyy (ks. http://priio.jaiku.com/presence/20597672 ).

Tutkimusparvelle, josta hetken aikaa alussa käytettiin nimeä Tutkijaparvi, luotiin oma kanava Jaikuun (ks. http://www.jaiku.com/channel/tutkijaparvi ja http://www.jaiku.com/channel/tutkimusparvi) ja hakemuksen ja koko parven toiminnan suunnittelu lähti käyntiin innostuneesti. Pian huomattiin myös tarve asioiden yhteiskirjoittamiseen ja dokumentointiin, joten käyttöön otettiin wiki, aluksi kaupallisessa Wikispaces-palvelussa (ks. http://tutkimusparvi.wikispaces.com/). Joulukuussa 2007 Tutkimusparvesta kiinnostuneet ihmiset tapasivat ensimmäisen kerran fyysisesti kauppakeskus Kampin Johto Caféssa. Tässä vaiheessa kehittämisareenan, VTT:n rahoitushakemuksen ja Kolan lähettämän sahköpostin ryhmät olivat hahmottuneet yhdeksi ryhmäksi ja siihen osallistui ihmisiä monesta eri organisaatiosta. Koska osa osallistujista ei päässyt fyysesti paikalle, kokous liveraportoitiin Jaikuun (ks. http://www.jaiku.com/channel/tutkijaparvi/presence/21424462) Tutkimusparvi lähti kehittymään moneen suuntaan. Rahoitushakemus kirjoitettiin Tutkimusparven avoimessa wikissä ja myöhemmin sille myönnettiin rahoitus. Hanke, joka kantaa nimeä Somus, käynnistyi vuoden 2009 alussa.

Maaliskuussa 2008 Tutkimusparvelle asennettiin oma wiki (http://tutkimus.parvi.fi) ja sen jälkeen wikissä on tehty monenlaisia avoimeen tutkimustoimintaan liittyviä kokeiluja. Vuoden 2008 Mindtrek-tapahtumaan ryhmä tutkimusparvilaisia kirjoitti yhdessä tieteellisen artikkelin parvimaisesta toiminnasta. Tämä kokeilu, jossa olin jonkin verran mukana, antoi ymmärrystä siitä, että kun toiminnan tavoitteena on jokin konkreettinen asia (tässä tapauksessa siis tieteellinen julkaisu), vastuuta täytyy jakaa kohdennetusti ja tarkasti. Parvimaisessa työskentelyssä ihmiset ovat mielellään aluksi mukana ideoinnissa ja kommentoinnissa, mutta tavoitteellisen toiminnan loppuun saattaminen vaatii vastuunkantajan tai -kantajia. Tilanne voisi toki olla eri, jos kyse olisi valtavista osallistujamääristä, mutta normaalisti tilanne on se, että alunperinkään kiinnostuneita ei ole kuin kourallinen ja heistäkin monet "katoavat" työn edetessä. Artikkelin kirjoittamisessa käytettiin sekä wikiä että Jaikua, koska toiminnassa oltiin huomattu, että keskustelu wikissä oli vähän hankalaa. Samoin osa ihmisistä osallistui Tutkimusparven kommentointiin ainoastaan Jaikun kautta, joten oli järkevää pitää kaikki ajan tasalla ja keskusteluyhteydessä. Artikkeli saatiin valmiiksi ja muun muassa sen englannin kielen tarkistus tehtiin Jaikua hyväksi käyttäen (ks. http://www.jaiku.com/channel/tutkimusparvi/presence/43320471).

Toinen kiinnostava avoimeen tutkimustyöhön liittyvä kehittely syntyi kahvikeskutelussa Petri Kolan ja toisen Taideteollisen korkeakoulun tutkijan Juha Kronqvistin kanssa toukokuussa 2008. Heitin ilmaan, voisiko itse kukin edistää omaa tutkimustyötään kirjoittamalla oman tutkimuksensa osa-alueista niin kutsuttuja mikroartikkeleita. Ajatuksena oli, että Tutkimusparvi voisi julkaista mikroartikkeleita niin kutsutussa Mikrojournaalissa tavalla tai toisella. Kirjoitin keskustelunaloituksen aiheesta vielä saman päivän aikana myös Jaikuun ja asiaa lähdettiin kehittelemään niin Jaikussa kuin Tutkimusparven wikissäkin. Samalla kehitettiin ajatus avoimesta seminaarista, jossa ajatuksena oli keskustella valmistuneista mikroartikkeleista. Open Labiksi nimetty tapaaminen järjestettiin syyskuussa Helsingissä Kirjasto 10:n henkilökunnan kokoushuoneessa ja läsnä oli myös etänä ihmisiä ConnectPro-ohjelman avulla (ks. tapaamisesta http://tutkimus.parvi.fi/index.php/Open_Lab_1). Kirjoitin itse Open Labiin kolmen mikroartikkelin kokonaisuuden, joista muodostui itse asiassa tämän väitöskirjan alustava teoreettinen runko tai näkökulma ja tässä mielessä oma tutkimustoimintani on paljon velkaa tälle tutkimustoimintakokeilulle. Mikroartikkelin kirjoittaminen on hyvä tapa tiivistää, selkeyttää ja kirkastaa omaa ajattelua tai tutkimusideaa. Koska kyseessä on äärimäisen lyhyt tieteellinen teksti, siinä voi keskittyä ainoastaan olennaiseen. Samalla se edistää omaa ajattelua ja palautettakin on mahdollista saada suuremmalta joukolta ihmisiä, koska artikkelin lukemiseen ei tarvitse varata pitkää aikaa. Alkuinnostuksen jälkeen mikroartikkelien kirjoittaminen hiipui Tutkimusparvessa. Syksyllä 2009 julkaisimme Microjournal.org-palvelusta ensimmäisen testiversion, jota olen työstänyt Metropoliassa muutaman opiskelijan kanssa. Uskon, että tämä palvelu voi elvyttää ja aktivoida tulevaisuudessa mikroartikkelitoimintaa myös Tutkimusparvessa. Microjournal.org-palvelu on kaikille avoin mikroartikkelien kirjoittamiseen, lukemiseen ja kommentointiin keskittyvä verkkopalvelu, jossa pyritään tukemaan mikroartikkelitoimintaa avoimen sosiaalisen median välinein. Mikroartikkeli on mainittu myös yhtenä toimintavaihtoehtona Metropolian avoimen kehittämismallin yhteydessä (ks. myöhemmin käsiteltävä Avoin kehittämismalli), joten tavalla tai toisella sen toimintakykyä ja arvoa tullaan kokeilemaan tulevaisuudessa.

Keskustelun alku Mikrojournaalin ja mikroartikkelien käytöstä osana avointa tutkimusta ja Tutkimusparven toimintaa (ks. lisää http://www.jaiku.com/channel/tutkimusparvi/presence/35197218).

Tutkimusparvi on elänyt kiihkeitä yhteistoiminnan ja hiljaisempia odottelun hetkiä. Tällainen vuorottelu ja aktiivisen toiminnan ennustamattomuus voivatkin olla vapaaehtoisuuteen perustuvien yhteistoimintaparvien ominaisuus. Koska ei ole olemassa hierarkiaa tai työnjakoa, ihmiset voivat tulla ja mennä halunsa mukaan. Tämä luonnollisesti vaikeuttaa päämäärätietoista etenemistä, mutta voiko vapaaehtoinen parvi edes toimia päämäärätietoisesti. Tähän liittyy parven osallistujien jakama ideologia. Brafmanin ja Beckstromin (2006, 94–96) mukaan jaetun ideologian vahvuus vaikuttaa suoraan hajautetun organisaation toimintaedellytyksiin ja vahvuuteen. Voikin olla, että Tutkimusparvella ei ole tarkkaa ideologiaa, joka olisi koko parven yhteisesti jakama. Monilla on erilaisia ajatuksia avoimesta toiminnasta, mutta ajattelevatko kaikki toimijat avoimuudesta samalla tavalla ei ole aivan itsestään selvää. Tämä voisi olla syy sille, miksi Tutkimusparvi on aika ajoin ajelehtivassa tilassa. Se ikään kuin lepää ja hakee suuntaa uusiin pyrähdyksiin. Viime aikoina Tutkimusparvessa on ollut keskustelua siitä, pitäisikö sillä olla jonkinlainen virallinen taho tai "keskus", joka toimisi päämäärätietoisemmin ja jolla olisi tavalla tai toisella hankittuja ei vapaaehtoisuuteen perustuvia toimintaresursseja (ks. keskustelu). Aika näyttää, syntyykö tällainen "keskus" ja miten se vaikuttaa Tutkimusparven dynamiikkaan.

Wikiopisto

Tutkimusparvea käynnisteltäessä syntyi sen sivutuotteena ajatus suomenkielisestä Wikiopistosta. Petri Kola ehdotti 5.1.2008 Tutkimusparven Jaiku-kanavalla etälukupiirin pitämistä Yochai Benklerin The Wealth of Networks -kirjasta. Kolan alustava ajatus oli käyttää Tutkimusparven wikiä ja Skypeä lukupiirin toteuttamiseen. Keskusteluun osallistui Taideteollisen korkeakoulun Medialaboratorion nykyinen dekaani Teemu Leinonen. Hän esitti idean lukupiirin järjestämistä Wikimedia-säätiön Wikiversity-projektissa, joka on tarkoitettu avoimen oppimisen ja koulutuksen alustaksi. Hetkeä myöhemmin Leinonen olikin jo tehnyt ensimmäisen version Wikiopistoksi käännetystä suomenkielisestä Wikiversitystä. Se sijaitsi beta-palvelussa, jossa kaikki eri kieliset Wikiversity-projektit aloittavat ennen kuin ne ovat saaneet virallisen statuksen.

Kuva X. Wikiopiston perustamiseen johtanut keskustelu 5.1.2008. Keskustelussa puhuttiin paljon muutakin. Punaiset viivat merkkaavat niitä kohtia, joissa on keskusteltu jotain välissä. (Ks. keskustelu kokonaisuudessaan http://www.jaiku.com/channel/tutkimusparvi/presence/22740548.)

Heti tammikuussa kokeilimme Wikiopistoa oman koulumme opetustoiminnassa. Olin mukana ideoimassa ja toteuttamassa kollegani Markus Norrenan vetämää Tietotekniikka 3 -kurssia, jossa opiskelijat tutustuivat pienryhmissä erilaisiin open source -työkaluihin ja pyrkivät muokkaamaan niitä jonkin spesifin toiminnan tarpeisiin. Wikiopisto oli kurssin yleisinformaation, pienryhmien tekemisistä tiedottamisen ja verkkotutoroinnin keskus. Wikiopiston käyttö tällaisessa fyysiseen maailmaan vahvasti sidoksissa olevan kurssin toteuttamisalustana toimi osalla ryhmistä hyvin ja osalla huonommin. Suurin syy heikompaan toimimiseen liittyi mielestäni ryhmän passiivisuuteen eli tulkintani mukaan wikin käyttö ja siellä omista tekemisistä tiedottaminen ei ollut heille luonteva tapa toimia. Kurssi antoi itselleni kokemusta digitaalisen ja fyysisen todellisuuskerroksen yhteistoiminnasta. Wiki toimii erityisen hyvin tiedon luomiseen keskittyvässä opiskelussa, mutta sopii myös kokemusten arkistointiin ja analysointiin. (Ks. kurssin materiaalit osoitteesta: http://fi.wikiversity.org/wiki/Tietotekniikka_3.)

Kokeilin Wikiopistoa oman opiskeluni apuvälineenä. Olin lukenut muutamia kirjoja joululomalla ja päätin kirjoittaa niistä muistiinpanot tai jonkinlaisen referaatin Wikiopistoon. Huomasin, että kirjoittaminen mahdolliselle tai kuvitteelliselle yleisölle julkiseen palveluun lisäsi omaa haluani tehdä muistiinpanoista mahdollisimman hyvät. Koin, että potentiaalinen julkisuus paransi oman työni laatua. Toisaalta se toki vei myös enemmän aikaa, mutta selvästi ainakin itselläni näkymätön yleisö paransi laatuun panostamista. Myöhemmin vuonna 2008 käytin osittain samoja kirjamuistiinpanoja muutamalla kirjojen lukemiseen perustuvalla itseopiskelukurssilla. Opiskelijat saivat valita kirjalistasta muutaman kirjan ja heidän tuli jatkaa jo aiemmin aloitettuja muistiinpanoja lisäten sinne omasta mielestään keskeisiä huomioita. Jokaisen opiskelijan tuli myös kirjoittaa muistiinpanojen loppuosaan omia mielipiteitään tai huomioitaan kirjasta. Näin toimimalla saimme aikaan alati kumuloituvat yhteiset kirjamuistiinpanot ja oma kokemukseni on, että opiskelijat pitivät ideaa sopivana. Kumuloituvissa yhteismuistiinpanoissa opiskelijat joutuvat lukemaan ja sisäistämään myös muiden jo kirjoittamat asiat, joten jokainen opiskelija joutuu itse aidosti tuomaan jotain lisää yhteiseen kokonaisuuteen. Kokeilussa hyvää oli myös se, että se ei vaatinut käytännössä lainkaan koordinointia, koska oli sinänsä samantekevää, missä järjestyksessä opiskelijat omat muistiinpanonsa kirjoittivat. Ensimmäisillä oli valinnanvaraa, mistä kirjoittaa, mutta kokonaisessa kirjassa löytyy kuitenkin aina uusia näkökulmia tai lisättävää. (Ks. itseopiskelukurssien sisällöt: http://fi.wikiversity.org/wiki/Verkon_logiikka_2008 ja http://fi.wikiversity.org/wiki/Digitaalisia_luonnonlakeja_etsimässä.)

Oma aktiivisuuteni Wikiopistossa on näiden kokeilujen jälkeen jäänyt vähäiseksi. Keväällä 2009 Wikiopistosta tuli virallinen Wikiversity-kieliversio eli se sai virallisen osoitteen (http://fi.wikiversity.fi), mutta näkemykseni mukaan vasta syksyllä 2009 toiminta on piristynyt ja uusia opiskelukokeiluja on käynnistynyt.